Haukkoja näkee enemmän kuin niitä
tunnistaa, sillä niitä pääsee harvoin näkemään läheltä, ja taas äännellessään ne
harvemmin ovat näkyvillä. Tällä kertaa ainakin kolme hiirihaukkaa
taisi olla muuttomatkalla. Nyt haukat myös kommunikoivat keskenään
lyhyin, naukuviksi kuvailluin vihellyksin. Tiaiset ja peipot eivät
tuntuneet haukoista hätkähtävän. Ehkä ne olivat jo tottuneet
siihen, että kookas hiirihaukka ei juuri vaivaudu yrittämään
ketteriä siivekkäitä saaliikseen. Toisella videolla tuulihaukka tarkkailee langoilla istuen pellon
antimia ja lekuttelee sitten paikoillaan valmistautuen iskemään
valitsemaansa kohteeseen. Sepelkyyhky saa siltäkin olla
rauhassa. Tuulihaukka ääntelee nopein tikutuksin. Samanlainen äänisarja
voi kuulua myös ainakin nuolihaukalle ja ampuhaukalle sekä
käenpiialle ja pikkutikallekin. Niinpä tämän ääninäytteen
autenttisuuteen on hyvä suhtautua varauksella, sillä sen lähde
pysyi tällä kertaa visusti piilossa.
Kanahaukan
”kotkotus” kuului aamutuimaan Repoveden kansallispuistossa
Saarijärven rannalla. Kanahaukalla on myös naukuvia ääniä kuten
hiirihaukalla, ainakin tässä näytteessä kuitenkin korkeammalla
äänitasolla; kyseessä voi olla poikasten ääntely pesällä.
Repovedeltä on kuvattu myös alemman videon mahdollinen
hiirihaukka. Ainakin se lentää kuin hiirihaukka, muutaman
siiveniskun jälkeen pienen matkaa liitäen, mutta sen voi myös
sekoittaa korppiin, kun lintu ei ääntele. Neljännen videon haukka
voisi yhdeltä tuntomerkiltään olla ruskosuohaukka joten
kuten erottuvien tummien siivenkärkien perusteella, mutta
havaintopaikka on taas turhan kaukana linnusta.
Hiirihaukan,
tuulihaukan, kanahaukan ja ruskosuohaukan lisäksi voit kohdata varpushaukan. Se on yleisin haukkamme mutta
samalla
melkoinen lymyäjä, joka saalista vauhdikkaasti tavoittaessaan
tulee muutamaksi sekunniksi näkyviin kadotakseen taas
tähystyspaikalleen. Varpushaukan voi tavata myös talvella, sillä
se on muista haukoistamme poiketen ns. paikkalintu.
Suomessa on mahdollista ”bongata” myös ainakin ampuhaukka,
mehiläishaukka, muuttohaukka ja nuolihaukka
sekä varsinkin muuttoaikaan punajalkahaukka. Pohjoisessa
ruskosuohaukan sukulainen sinisuohaukka on sitä yleisempi,
samoin kuin hiirihaukan sukuun kuuluva piekana. Ja
kuuluvathan myös kotkat haukkojen heimoon sekä vielä
taitava kalastaja sääksi eli kalasääski. Nähtävää
– ja haastetta – siis riittää!
Alla merikotka on joutunut varisten läksyttämäksi. Video
on Porvoon Ruskikselta, siis meren rannalta, jossa merikotkia on
runsaasti kuten monin paikoin pitkin Suomenlahden ja Pohjanlahden
rantoja. Merikotka ja maakotka ovat petranneet kantojaan viime
vuosikymmeninä, kun niitä on alettu suojella aiemman vainon
sijaan. Merkittävänä tekijänä on ollut myös ympäristöön
joutuneiden myrkkyjen vähentäminen.