Isokoskelo on kokonsa puolesta erottuva, joskin sen ”pikkuveli”, tukkakoskelo, ei ole paljonkaan pienempi. Kumpikin pesii kernaasti isoilla ja karuilla järvillä. Ensimmäisen ja kolmannen videon isokoskelot osuivat kameraan Tallinnan edustalla, Paljassaaren luontopolun varresta muuttomatkalla – elleivät olekin talvehtineet Suomenlahden sulapaikoissa. Muuttomatkoilla isokoskelon voi bongata vaikkapa keskeltä kaupunkia kuten pikkuvideolla Tallinnan vallihaudassa huhtikuun puolivälissä. Pikkuvideolla voit kuulla myös naaran vienoa ääntelyä. Koiraan ääntely muistuttaa hieman sinisorsaa.Tukkakoskelo on isokoskeloa pienempi – ja vielä hiljaisempi. Molemmat viihtyvät karuilla vesillä, joten Tuusulanjärvi lienee osunut tänä koskelonaaraan reitille välietappina (alempi pikkuvideo).



Haahka on vielä isokoskeloakin kookkaampi, suurin sukeltajasorsamme. Se viihtyy Itämeren rannoilla ja saaristossa. Suuremman videon haahkat pitivät siestaa merimetsojen seurassa Viron Paljassaaressa. Paikalla heinäkuun alussa oli vain haahkanaaraita ja nuoria yksilöitä, sillä koiraat olivat jo palanneet etelämmäs Itämerelle sulkasadon takia. Pikkuvideon pääosassa on kaksi koirasta. Koiraiden kumea keväthuuto kajahtaa puolestaan Porkkalanniemen rannoilla viihtyvässä haahkayhteisössä (video alla). Äänten sekaan mahtuu myös naaraiden sinisorsamaista kaakatusta.

 

Harmaasorsapari lipui yllättäen ohi Tallinnan vallihaudan puistossa. Harmaasorsan nimi on osuva, mutta kauneutta siltä ei puutu. Kun lintu kohottaa siipiään, tyylikkään harmaan alta paljastuu hienoja värisävyjä. Toisaalta varsinkin harmaasorsanaaras sekoittuu helposti sinisorsaan vaikka on tätä pienempi, kun sen ääntelykin hämää ja muistuttaa sinisorsaa. Videolla linnut eivät kylläkään ääntele. Suomessa harmaasorsa on Viroa harvinaisempi.

Haapanapari oli lyöttäytynyt kanadanhanhien seuraan keväisellä Tuusulanjärvellä. Molemmat voivat myös pesiä Tuusulanjärvellä. Haapana-koiraan tunnistaa keväisin punaruskeasta päästä ja kaulasta ja päälaen kellanvalkeasta alueesta. Koiraan soidinääni on pirteä vihellys (kuuntele näyte äänisivulta tai alemmalta videolta, jolta tarkoin korvin voidaan erottaa myös naaraan matalia narahduksia). Koiraan vihellys voidaan merkitä sanalla viuu. Haapanaa onkin kansankielessä kutsuttu myös viusorsaksi. Tuleeko nimi haapana puolestaan haapapuun kuoren väreistä?

Sorsien sukukunta on laaja ja siihen kuuluu aika erilaisen näköisiäkin lajeja kuten pikkuvideon haapanat, sinisorsapoikue ja joutsenet. Pikkuvideo yllä on Jokelan entisen tiilitehtaan savilammilta, joista on ajan myötä tullut kuin luonnonpuisto. Alemmilla videoilla palataan Tuusulanjärvelle. Haapana-koiras kutsuu puolisoaan, joka saapuukin ja näyttää samalla suunnan. Pikkulokit lentelevät lähellä veden pintaa. Ne nappaavat syötäväkseen hyönteisiä. Haapana on sorsien tavoin kasvissyöjä ja laiduntaa joskus myös pellolla tai jopa kaupunkipuistossa kuten pikkuvideolla (alla) Järvenpään rantapuistossa. Koiraan sulkasato on jo alkanut. Syksyä kohti se saa samankaltaisen ruskean yleisvärin kuin naaras. Pikkuvideolla ei ääntele haapana vaan ohi lentävä meriharakka.

Hanhet ja sorsat luokitellaan samaan sorsalintujen heimoon. Aina niitä ei ole aivan helppo erottaakaan toisistaan. Suomessa harvinainen mutta Viron rannikoilla pesivä ristisorsa on lähes hanhen kokoinen suuri sorsalintu. Alla olevalla videolla, vaikka se onkin kaukaa kuvattu, voidaan kuva-alan keskivaiheilla erottaa kolme-neljä ristisorsaa. Ristisorsan hyvä tuntomerkki on ruskeansävyinen vyö, joka kulkee rinnan ja harteiden seudulta.


Jatka eteenpäin: fasaani, haahka, haapana, haarapääsky, harakka, harmaahaikara, harmaalokki, harmaapäätikka, harmaasieppo, harmaasorsa, helmipöllö, hemppo, hernekerttu, hiirihaukka, hippiäinen, huuhkaja, härkälintu, hömötiainen, isokoskelo, jalohaikara, järripeippo, kaakkuri, kalalokki, kalasääski, kalatiira, kanadanhanhi, kanahaukka, kaulushaikara, kehrääjä, keltasirkku, keltavästäräkki, kesykyyhky, kirjosieppo, kiuru, korppi, koskikara, kottarainen, kuikka, kulorastas, kultarinta, kuovi, kurki, kuusitiainen, kyhmyjoutsen, käenpiika, käki, käpytikka, lapintiira, laulujoutsen, laulurastas, lehtokerttu, lehtokurppa, lehtopöllö, leppälintu, liejukana, liro, luhtakerttunen, meriharakka, merikotka, merilokki, merimetso, metso, metsähanhi, metsäkirvinen, metsäviklo, mustakurkku-uikku, mustapääkerttu, mustarastas, mustavaris, naakka, naurulokki, niittykirvinen, nokikana, nuolihaukka, närhi, pajulintu, pajusirkku, palokärki, peippo, pensaskerttu, peukaloinen, piekana, pikkujoutsen, pikkukäpylintu, pikkulokki, pikkusieppo, pikkutikka, pikkutylli, pikkuvarpunen, pohjantikka, pulmunen, punajalkaviklo, punakylkirastas, punarinta, punatulkku, punavarpunen, puukiipijä, pyrstötiainen, pyy, pähkinähakki, pähkinänakkeli, rantasipi, rastaskerttunen, rautiainen, ristisorsa, riuttatiira, ruisrääkkä, ruokokerttunen, ruskosuohaukka, rytikerttunen, räkättirastas, räystäspääsky, satakieli, selkälokki, sepelkyyhky, silkkiuikku, sinisorsa, sinisuohaukka, sinitiainen, sirittäjä, suokukko, suosirri, taivaanvuohi, talitiainen, tavi, teeri, telkkä, tervapääsky, tikli, tilhi, tiltaltti, tukkakoskelo, tundrahanhi, tunturipöllö, tuulihaukka, töyhtöhyyppä, töyhtötiainen, urpiainen, uuttukyyhky, valkoposkihanhi, valkoselkätikka, valkoviklo, varis, varpunen, varpushaukka, varpuspöllö, viherpeippo, vihervarpunen, viiksitimali, viitakerttunen, viitatiainen, västäräkki
- äänet - täydennystä - palaa alkuun -